Työelämä - 28.05.2017 klo 20.29 - Uutinen

Naisilla on oma ääni, he voivat puhua itse

Naisilla on oma ääni, he voivat puhua itse

Abibatu Issifu (vas.) ja Cristine Asante ovat ghanalaisia ay-aktiiveja, joiden tärkein tehtävä on kertoa liiton jäsenyyden eduista nuorille ja naisille. Kuva: Mari Areva

Ammattiliittojen täytyy tehdä enemmän erityisesti naisten ja nuorten tavoittamiseksi, sanovat ghanalaiset ay-aktiivit. Työpaikoilla rauha säilyy, kun liittojen tarjoaman koulutuksen on huomattu hyödyttävän sekä työntekijöitä että työnantajia. SASK on tukenut yhden liiton työtä useita vuosia, mutta tämän vuoden jälkeen ghanalaiset jatkavat omillaan.

Sinulla on lyhyehkö kirjallinen tiedonanto, jonka toivot mahdollisimman monen ihmisen lukevan. Mihin liimaat esitteesi?

– Vessaan. Siellä ihminen lukee sen mitä seinällä on tarjolla, tietävät ghanalaiset Abibatu Issifu ja Cristine Asante.

Vastaus saattaa vaikuttaa huvittavalta, mutta se on yksi konkreettinen esimerkki vaikuttamisen keinoista, joita ghanalaisen ammattiyhdistysliikkeen aktiivit ovat oppineet suomalaisilta kumppaniliitoiltaan. Nuorisosihteeri Issifu ja tasa-arvo- ja nuorisovastaava Asante ovat osa ICU-liiton ryhmää, joka on tavannut suomalaisten PAMin ja elintarviketyöläisten liiton SELin edustajia vuoroin Ghanassa ja Suomessa.

Tarkoituksena on auttaa ghanalaisliittoa parantamaan jäsenhankintaansa sekä edunvalvonta- ja työsuojelutyötään. Asanten mukaan haasteena on erityisesti naisten ja nuorten tavoittaminen.

– Ghanalainen kulttuuri kehottaa vielä naisia alistumaa. Monet haluvat miesten hoitavan asioita sen sijaan, että puhuisivat itse. Meidän täytyy pyyhkiä mielistämme tämä asetelma ja muistuttaa, että naisilla on ääni, eivät he tarvitse muita puhumaan puolestaan, Asante painottaa.

Se tarkoittaa, että naisten täytyy uskaltautua hankkimaan koulutusta ja kilpailemaan työpaikoista miesten kanssa.

ICU on monialaliitto, joka edustaa esimerkiksi hotelli-, ravintola- ja elintarvikealan työntekijöitä. Liitolla on naisten tavoittamisessa vielä parantamisen varaa, Asante sanoo.

On lisättävä koulutusta, joka on suunnattu erityisesti naisille. On puhuttava naisia kiinnostavista asioista. Sama pätee nuoriin. Heilläkin on omat tiedontarpeensa, mutta myös viestimisen tapaa täytyy muuttaa.

– Nuoret haluat tehdä kivoja ja kiinnostavia asioita. Siksi panostamme siihen, että tiedotukseen liittyy jotakin sosiaalista toimintaa, Abibatu Issifu kertoo.

Liitto on esimerkiksi jakanut pamfletteja puhallinorkesterin säestyksellä. Se toimi mainiosti.

Yhteistyö ICU:n kanssa on Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen SASKin organisoima hanke. PAM ja SEL ovat mukana rahoituksessa.

Yhteistyö Ghanassa loppuu tämän vuoden lopussa, koska Suomen hallituksen kehitysyhteistyörahojen leikkaukset ovat pakottaneet SASKin supistamaan toimintaansa. Läsnäolo Länsi-Afrikassa päättyy Ghanan Accrassa sijainneen aluetoimiston sulkemisen myötä.

Christine Asenten mukaan ammattiliittojen ja työnantajien yhteistyö toimii hyvin siellä, missä on jo onnistuttu järjestäytymään. Liittojen tarjoamasta koulutuksesta hyötyvät kaikki osapuolet.

– Kerromme työntekijöille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Puhumme myös työetiikasta ja työn tuottavuudesta, Asante kertoo.

SASKin ja suomalaisliittojen tuella ICU on pystynyt laajentumaan myös Ghanan sisäosiin ja maaseudulle. Pienissä ja keskisuurissa paikallisissa yrityksissä iso osa työntekijöistä on kuitenkin yhä liittojen ulkopuolella.

– Tällöin pyrimme kertomaan, mitkä ovat liiton hyödyt molemmille osapuolille. Työntekijälle liittoon kuuluminen on oikeus. Parhaiten liittoon kuulumisen hyödyt välittyvät, kun joku liitosta apua saanut kertoo oman tarinansa muille, Asante sanoo.

Ghanalaiset ja suomalaiset ovat kolmen vuoden ajan osallistuneet vaihto-ohjelmaan, jossa on tarkoituksena oppia toisen maan hyvistä käytännöistä. Mukana on ollut lisäksi kaksi mosambikilaista ammattiliittoa.

– Palvelu- ja elintarvikealojen työt ovat lopulta eri maissa aika samanlaisia, mutta olosuhteissa ja työehdoissa on suuria eroja, sanoo PAMin kansainvälisen järjestötyön asiantuntija Mari Taivainen.

Hänen mukaansa vierailut Ghanaan ja Mosambikiin ovat opettaneet entisestään arvostamaan suomalaisten työehtosopimusten perinteistä yleissitovuutta.

– Arki ja elämä on kovin toisenlaisia silloin, kun ei ole olemassa sektorikohtaisia työehtosopimuksia vaan kaikesta sovitaan yritys- tai työpaikkakohtaisesti. Suomen yleissitovuus on asia, jonka säilyttämisestä liittojen kannattaa taistella, hän sanoo.

Kirjoittanut: Mari Areva