Politiikka - 27.04.2017 klo 13.26 - Uutinen

EU haluaa tasa-arvoa vanhempainvapaisiin ja itsensä työllistäjien työehtoihin

EU haluaa tasa-arvoa vanhempainvapaisiin ja itsensä työllistäjien työehtoihin

EU vaikuttaa vahvasti suomalaiseen työsuojelulainsäädäntöön. Kuva: Istockphoto

Komissio julkaisi eilen niin sanotun sosiaalisen pilarin, eli ison paketin aloitteita, ehdotuksia ja pohdintoja, joilla halutaan parantaa EU-kansalaisten työllisyyttä, työehtoja ja sosiaaliturvaa. Paketti ohjaa myös suomalaisia päätöksentekijöitä suunnan muutokseen.

Monet tahot ovat odottaneet EU:n sosiaalisen pilarin valmistumista, vaikka tavallisen suomalaisen näkökulmasta asiakirjapaketti saattaa vaikuttaa sisältävän pääosin epäkonkreettisista pohdintaa. Parhaassa tapauksessa se kuitenkin voi ohjata myös Suomen hallituksen toimintaa, sanoo SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä.

Sosiaalisen pilarin konkreettisimmat ehdotukset koskevat työ- ja yksityiselämän tasapainottamista, eli esimerkiksi oikeutta vähintään neljän kuukauden vanhempainvapaisiin erikseen äideille ja isille korvamerkittyinä. Muutos loisi painetta muuttaa myös suomalaista vanhempainvapaajärjestelmää tasa-arvoisempaan suuntaan.

Komissio haluaa myös tarkistaa muutamien direktiivien sisältöä. Päivitystä toivotaan muun muassa työsuhteen ehtojen ilmoittamiseen. Itsensä työllistävien asemaan komissio puolestaan aikoo etsiä parannuksia yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Myös PAM on ottanut kantaa asiaan.

Komission linjauksilla on painoarvoa, sillä kaikista politiikan alueista EU vaikuttaa vahvimmin suomalaiseen lainsäädäntöön juuri työsuojeluasioissa. Ristelän mukaan komission suunnan muutos on tervetullut, vaikka kritisoitavaakin sosiaalisessa pilarissa on.

– Talouskriisistä lähtien EU on korostanut talouskuria, budjettivajeiden vähentämistä ja kilpailukyvyn parantamista. Nyt komissiolta tulee selvä viesti, että työntekijöiden kannalta kaikki ei ole kunnossa ja heidän asemaansa tulisi korjata.

– Monia päätöksiä on perusteltu kilpailukyvyn säilyttämisellä. Esimerkiksi työaikoja on pidennetty kustannustason hillitsemiseksi. Jos päättäjät näkevät, että koko Euroopan tasolla haetaan työntekijöille parempaa hyvinvoinnin ja turvallisuuden tasoa, niin silloin meidänkään ei tarvitse nähdä niitä kilpailuhaittana.

Kirjoittanut: Solja Virkkunen