Työelämä - 18.04.2016 klo 14.29 - Uutinen

Hallitus esittää: Työtä on otettava vastaan kauempaa eikä aina omalta alalta

Hallitus esittää: Työtä on otettava vastaan kauempaa eikä aina omalta alalta

Jari Lindström oli tiedotustilaisuudessa toimittajien ympäröimä. Kuva:Marja Ikkala

Hallitus esittää, että työtön ei voi jäädä odottamaan oman ammattialansa töitä. Ja omalla autolla on ajettava tarjottuun työpaikkaan nykyistä kauemmas, tai muuten voi menettää työttömyysetuuden.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps) täydensi tänään työllisyyspaketin esityksiä, tarkoituksena saada työttömät nopeammin työhön. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee muutoksia, joiden on määrä tulla voimaan vuoden 2017 alusta.
– Noin 10 000 työttömälle avautuisi työmahdollisuus, Lindström sanoi tiedotustilaisuudessa esitysten vaikutuksista.


Kokoaikatyön vastaanottoa kiristetään


Työttömäksi jääneen olisi otettava kokoaikatyötä vastaan, vaikka uudesta työstä saatu palkka olisi työttömyysetuutta pienempi. Tulovertailu koskisi jatkossa vain osa-aikatyötä.

Ammattisuojaa murennetaan. Kun tähän asti työttömän on vasta kolmen kuukauden kuluttua työttömyyden alkamisesta pitänyt ottaa vastaan muuta kuin oman alansa työtä, niin jatkossa toisen alan työtä voidaan tarjota ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien.

Tiedotustilaisuudessa kysyttiinkin, merkitseekö tämä sitä, että jatkossa työttömäksi jääneet insinöörit ja maisterit tekevät siivoojan töitä.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Päivi Kerminen vastasi, että ”järjenkäyttö on sallittu” ja että eri alojen töitä tarjotaan ”tapauskohtaisesti”, katsoen työttömän aiempaa työhistoriaa. Lisäksi työnantajan täytyy olla tyytyväinen palkattavaan.


Suuntaansa 90 minuutin työmatka


Työttömän työnhakijan on myös varauduttava nykyistä pitempään ajoon työpaikalle, jos hänellä sattuu olemaan auto. Nykyisin tarjottu työpaikka pitää ottaa vastaan, jos työ on 80 kilometrin työssäkäyntialueen säteellä kotoa. Jatkossa omalla autolla tehty matka päivässä voisi kestää 3 tuntia kokoaikatyössä ( eli 90 minuuttia suuntaansa) ja 2 tuntia päivässä osa-aikatyössä.

Työmatkoja ryhdytään hallitusneuvos Kermisen mukaan laskemaan jatkossa kilometrien sijasta matka-aikoina. Jo nykyään kokoaikaisten edellytetään ottavan vastaan työ työssäkäyntialueen ulkopuolelta, jos matka-aika päivässä on julkisilla kulkuvälineillä 3 tuntia ja osa-aikaisilla 2 tuntia julkisilla.

Hallitus haluaa myös edistää muuttamista työn perässä sekä pendelöintiä eli työmatkojen tekoa oman asuinalueen, usein kunnan, ulkopuolelle. Uusi tuki, liikkuvuusavustus, yhdistää nykyiset matka-avustuksen ja muuttokorvauksen. Mikäli työtön ottaa vastaan 4 kuukaudeksi työpaikan kaukaa kotoaan, hän voi saada enintään 2 kuukauden ajan peruspäivärahan suuruista korvausta matkakustannuksiinsa.

Keppiosastoon kuuluu karenssin tiukentaminen. Jos työtön kieltäytyy varmasta työpaikasta, hänelle tulisi 90 päivän aika ilman työttömyysetuutta, kun ns. karenssi nykyään on 60 päivää. Mikäli työtön kuitenkin katuu tehokkaasti ja ottaa työn vastaan 30 päivässä, karenssia ei tulisi.

Lisää tarjokkaita palvelualoille?


Markku Virtanen on PAMin kassanjohtaja. Hänen mukaansa ehdotukset eivät aiheuta palvelualojen työntekijöille erityistä hankaluutta tai haittaa.
Esimerkiksi palvelualojen työntekijöiden kannalta kokoaikatyön vastaanoton kiristäminen ei paljon vaikuta palvelusektorin työntekijään, joka on jäänyt työttömäksi.

– Palvelualoilla etuuksien tasot ovat sen verran matalat, että ansioturvaetuus on harvoin uuden kokoaikatyön palkkaa parempi. Enemmän tämä on insinöörin tai hyväpalkkaisen teollisuuspuolen ongelma.

Ammattitaitosuojan poistuminen on hänestä tulkinnanvarainen kohta. Käytännössä muun kuin oman ammattialan työn vastaanottovelvoite kuitenkin kiristyisi.

– Tuleeko palvelualoille enemmän tarjokkaita, kun joillakin toimialoillamme on kohtaanto-ongelmaa, eli avoimia työpaikkoja on, muttei tekijöitä? Virtanen pohtii.

Kirjoittanut: Marja Ikkala