Työelämä - 24.04.2017 klo 14.32 - Nro 5/17 - Artikkeli

Home ei tee hulluksi – Arja Byman menetti työnsä ja terveytensä työpaikan sisäilmaongelmien vuoksi

Home ei tee hulluksi – Arja Byman menetti työnsä ja terveytensä työpaikan sisäilmaongelmien vuoksi

Arja Bymanin työnantaja ehdotti työskentelyä kaasunaamarissa työpaikan sisäilmaongelmien takia. Nyt siivoojan työkyky on mennyt. Kuva: Mikko Vähäniitty

Arja Byman ei enää pyöräile tai käy töissä. Hän valitsee huolellisesti tilat, joissa liikkuu ja pysyttelee tarpeen vaatiessa sisällä. Byman sairastui astmaan työpaikallaan. Hän tietää, että homeongelmiin suhtaudutaan usein vähätellen.

Kylmä aurinko siniseltä taivaalta kirpaisee silmiä. Arja Bymanin, 58, jalkojen alta on jäinen lumi kaikonnut ja tilalle tullut pieniä kiviä ja hiekkaa keväisellä asfaltilla. Hän osoittaa kämmensyrjällä rinnan yläpuolelle.

– Se tunne on sellainen, että hengitystila loppuu tähän. Että ei pysty vetämään syvään henkeä, ja sitä hengittää vain vähän, koska ei ole tilaa.

Seisomme Jyväskylän Ahjokatu 1:n parkkipaikalla, jonka reunassa kohoaa eleetön, laatikkomainen rakennus. Sen toisessa päässä on Gigantti ja toisessa kuntokeskus Elixia. Ulkoseinän energisen vihreällä mainoslakanalla nainen on jähmettynyt räjähtävään potkuun. Byman kävelee ilmassa loikkaavan jalkojen alta Elixia Seppälän liukuovista sisään. Jo tuulikaapissa hän tuntee tutun hajun.

Avarissa sisätiloissa virtaviivaiset kuntosalilaitteet seisovat juhlallisina, vain muutama treenaaja häämöttää siellä täällä. Lapsiparkissa piirtelee pari taaperoa. Missään ei vielä huhtikuun alkupäivinä näy viitteitä siitä tosiasiasta, että Elixia Seppälä sulkee ovensa vappuna. Se kerrotaan vain yrityksen verkkosivuilla.

Byman vie sairauslomatodistuksensa toimistoon ja poistuu nopeasti tilasta, joka on ollut hänen työpaikkansa viimeiset kuusi vuotta. Tämän vuoden alussa Mehiläisen työterveyslääkäri teki astmadiagnoosin ja totesi, että siivoustyön voi unohtaa.


Pienenä Byman asui Viitasaarella, saaressa. Suurperheen tytär nosteli kesäisin heiniä seipäille ja heitteli hiekkateillä kiviä ojaan. Isälle oli kunnia-asia, että jos saarelle ajoi auto, tiet olivat siistit.

– Kun 16-vuotiaana löytyi isäntä, jätin koulut kesken. Lähdin miehelään, muutin Perhoon ja menin heti sekatavarakauppaan töihin.

Nyt on 40 vuotta liittoa ja sekalaista työuraa takana.

– Joutaisi eläkkeelle, Byman naureskelee pienen, siistin olohuoneen sohvalla.

Täällä lutakkolaisen kerrostalon kaksiossa hän viettää viikot yksin, kun mies on maanrakennushommissa muualla. Järjestely on Bymanin mukaan pitkän liiton valttikortti.

Kun pariskunta ja kolme aikuista lasta muuttivat Perhosta Jyväskylään kuutisen vuotta sitten, Bymanin tytär päätyi toviksi Elixian asiakaspalveluun töihin. Hän vinkkasi työnantajalle, että äiti pitäisi täällä paikat puhtaina. Bymanista tuli kuntosalin oma, kokopäiväinen siivooja.

– Tykkäsin siivoustyöstä ihan mielettömästi. Se on ihan mun juttu.

Työn ilo alkoi rakoilla pari vuotta sitten. Elokuun alussa 2015 Byman palasi kesälomilta töihin ja alkoi pian tuntea painetta poskionteloissa. Työpaikalla oli alkanut naisten pesutilojen remontti. Byman siivosi päivittäin myös remontoitavia tiloja niiltä osin, kuin niitä ei ollut peitetty tai eristetty muovein.

– Remonttimiehen kanssa oli puhuttu, että menen sinne naisten pukuhuoneen puolelle siivoamaan heti, kun remontti on valmis. Mies kertoi myös, että siellä on sitten sädesientä. Minulle hommattiin oikein semmoinen kaasunaamari, joka päässä voisin mennä siivoamaan.

Bymanin mukaan tilanne raukesi siihen, että esimies kieltäytyi itse menemästä tilaan.

– Sanoin, että no sitten en kyllä minäkään mene.

Sädesieni poistettiin remontissa määräysten mukaan asbestipurkuna. Syyskuussa työterveyslääkäri totesi Bymanilla poskiontelontulehduksen, mikä ei selvien oireiden perusteella ollut yllätys.


Byman sinnitteli töissä ja oireet jatkuivat. Hän muistaa, miten kiipesi portaita Elixian toiseen kerrokseen, kun tuttu asiakas tuli vastaan.

– Se sanoi, että voi sua, hengität ihan samalla tavalla kuin mun äiti ja sillä on astma. Kuulemma mun äänikin oli muuttunut. Ei sellaista edes itse huomaa.

Marraskuussa Byman jäi sairauslomalle. Sen jälkeen hänen elämäänsä ovat rytmittäneet lääkärissä käynnit ja pari työkokeilua. Työterveyslaitos ja vakuutusyhtiöt edellyttävät, että välillä ”kokeillaan”, kestäisikö terveys töissä. Ei kestänyt.

– Olin siellä vähän niin kuin homekoirana, Byman hymähtää.

Seuraavan vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana hänen poskiontelonsa punkteerattiin 14 kertaa. Tämän vuoden alussa hänellä todettiin astma.


Elixia Seppälän lakkauttamiseen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut ovat ohi. Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut huimaa. Neuvottelut koskivat yli 40 ihmistä, joista vanhoja työntekijöitä on enää kourallinen. Soittokierros kuudelle entiselle työntekijälle viittaa siihen, että sisäilmasta on kärsitty, ja osalla se on ollut selkeä lähdön syy.

– Niin. Minähän olen sisäilmasairas ihminen. Olen altistunut pahasti, vuosikausia Elixialla työskennellyt nainen kertoo.

Oireet alkoivat kovilla päänsäryillä, poskiontelokirvelynä, pistelynä kasvojen iholla, jatkuvina flunssina. Hän muistaa yläkerran tilojen huokoiset kattolevyt, joissa näkyi valumajälkiä. Levyt vaihdettiin, ja seinää pitkin valuneen veden kupruttama seinämaali korjattiin. Seurasi sairauslomia. Nykyään nainen oireilee edelleen paljon, ja joutuu miettimään tarkkaan missä liikkuu.

– Saan helposti voimakkaita hengenahdistuksia ja iho-oireita. Esimerkiksi lapseni koululle minulla ei ole mitään asiaa.

Toinen työntekijä kertoo samankaltaisista oireista naisten pesutilojen remontin jälkeen.

– Meille sanottiin, että nyt on kuulkaa siistimpää kuin ikinä. Mutta minä olin kymmenen kertaa sairauslomalla, aina viikosta jopa kuukauteen kerrallaan. Yritin monta kertaa palata töihin, mutta oireet alkoivat aina heti.

Muuan ryhmäliikuntaohjaaja alkoi ihmetellä, miksi kovakuntoisenakin pelkäsi nukahtavansa töihin. Tietyssä salissa jumppia vetäessä lähti aina ääni. Esimiehiä oli käynyt tutkimassa tilannetta ja esittänyt epäilyn, että saliin ”tuulee järveltä päin”, ja se varmaan aiheuttaa vetoa ja hajua.

Kaikille kokemuksistaan kertoneille on yhteistä se, että aiemmin he eivät ole kärsineet allergioista, katupölystä tai muista vaivoista, joista tuli Elixiassa arkea. Samaa sanoo Byman. Hän on aina ollut terve. Sisäilmasairaan on silti vaikea vakuuttaa ketään.

– Kerran lääkäri totesi, että sinä olet voinut saada tämän lapsena kun siellä metsässä kuljit. Ollaan naurettu työkavereiden kanssa, että ei kyllä kannattaisi siellä metässä kulkea ollenkaan...

Bymanille on ehdotettu myös terapiaa.


Iltapäivän aurinko helottaa ikkunasta ja saa iloisenväriset tulppaanit hehkumaan vaasissa. Pöydälle läjähtää kasa muovitaskuihin ja kansioihin lajiteltua paperia. Byman vetelee tottuneesti esiin pehmenneet, moneen kertaan selatut paperinivaskat. Siinä on kymmenen vuoden ajalta kosteuskartoituksia, kuntotutkimuksia, mikrobimateriaali- ja pintasivelynäytetuloksia, sisäilmaan liittyviä tutkimuksia ja aluehallintoviraston raportteja.

AVIn raporttejakin on useita, ja vuodesta 2011 niissä on kiinnitetty huomiota kosteusvaurioihin ja niistä mahdollisesti aiheutuviin sisäilmaongelmiin. Elixia Seppälässä on havaittu eri asteisia vaurioita, joiden perusteella AVI on ohjeistanut korjaustoimenpiteisiin. Raportissa syyskuulta 2012 todetaan, että osalla työntekijöistä on edelleen oireita ja että mikäli heidän terveydentilansa sitä vaatii, on työnantajan järjestettävä korvaavat tilat. Elokuussa 2015 otettujen näytteiden perusteella terveydelle haitallisia mikrobeja löytyi runsaina kasvustoina useasta paikasta, muun muassa naisten pesutiloista. Jopa lapsiparkissa havaittiin niukkaa kasvustoa.

Alkukesästä 2016 tehdyn tarkastuksen raportissa sanotaan, että ”korjaustyöt ja siivoustoimet eivät ilmeisesti ole olleet riittäviä, koska henkilökunnan oireilu ja sairastavuus on jatkunut edelleen ja työterveyslääkärin mukaan [---] oireilun asteen ja oireilun määrän voidaan katsoa olleen merkittävää”. Raportti sisältää tiukkasävyisen kehotuksen siitä, miten työnantajan on selvitettävä työpaikan rakenteiden kunto, niihin kohdistuvat toimenpiteet ja työntekijöiden terveydelle aiheutuvat vaarat yhdessä työterveyshuollon kanssa. ”Työntekijöiden, jotka eivät voi työskennellä tilassa sairastumatta, altistuminen on välittömästi estettävä.”

Viimeinen raportti on joulukuulta 2016. ”[---] näyttää siltä, että korjaustoimet eivät ole olleet riittäviä, koska työterveyslääkärin mukaan oireilu jatkuu jo aikaisemmin altistuneilla ja uusillakin työntekijöillä.” Raportin lopussa toistellaan samoja toimenpiteisiin ryhtymisiä ja altistumisten estämisiä.

AVI on perunut huhtikuulle sovitun tarkastuksen, jonka yhteydessä oli tarkoitus työterveyshuollon ja työntekijöiden kanssa käsitellä työterveyshuollon Elixian työntekijöille tekemää kyselyä. Koska Elixia lopettaa Seppälän toimipisteensä, AVInkin rooli katoaa.

AVIn ylitarkastaja Nina Holm tuntee Elixia Seppälän tapauksen.

– Valvonta siellä on jatkunut pitkään, ja jos remontin on koettu pahentavan asiaa, niin se on valitettavaa, hän sanoo puhelimessa.

AVIn tehtävänä on vain tuoda esille työolosuhteiden epäkohdat ja vaatia työnantajalta toimenpiteitä. Se ei ole sisäilma-asioiden asiantuntija, kuten rakennustekniset asiantuntijat tai työterveyshuolto.

– Meidän kannalta Elixian tilanne on se, että jos toiminta lakkaa, voidaan ajatella, etteivät siellä ihmiset enää sairastu.

Holmin mukaan on vaikea määritellä tietty piste jonka jälkeen voidaan todeta työnantajan toimet riittäviksi. Mutta valvonnan päämääränä on saavuttaa työolosuhteet, joissa ei sairastuta.

Kaksi viimeistä Elixian raporttia tehnyt AVIn tarkastaja ei halua kommentoida tapausta. Hän ihmettelee silti yleisellä tasolla, miten mahdottomalta tuntuu työntekijöiden korvausten saaminen, vaikka näyttö sisäilmasta oireiden aiheuttajana olisi kuinka selvä tahansa.


Juttelen PAMin lakimiehen Mikko Vartiaisen kanssa, joka on työssään törmännyt samaan asiaan. Työterveyslääkärin tekemät ammattitautiepäilyt kumoutuvat usein vakuutusyhtiöiden lääkärien tutkimuksissa.

– Nämä ovat työläitä ajaa, vaativat paljon todistelua ja ovat siksi hyvin kalliita. Yksityisellä ihmisellä on suuri kynnys lähteä oikeusteitse vaatimaan korvauksia, Vartiainen sanoo.

Bymankaan ei saa ammattitautidiagnoosia.

– Koska puhallan liian hyvät peffit!

PEF-testi mittaa astman vakavuutta. Hyväkeuhkoinen Byman puhalsi viimeisimmän työkokeilun jälkeen lukeman 390. Ammattitaudin raja olisi ollut 376.

Aivan hiljattain helmikuussa Helsingin yliopiston tutkijaryhmä kertoi löytäneensä menetelmän, jonka avulla sisäilman myrkyllisyyden ja siellä työskennelleiden ihmisten oireiden välinen yhteys voidaan todeta. Tutkimus on myös kehittänyt mittareita, joiden avulla ongelmat voidaan havaita jo ennen oireita. Työterveyslaitos julkaisi heti maaliskuussa tiedotteen, jossa se epäilee tutkimusmenetelmän luotettavuutta.

– Tämä on iso poliittinen kysymys, jossa mennään ihmisten terveyden sijasta raha edellä, Vartiainen huomauttaa.

Ilmiö on massiivinen ja vakava. Homekoulut ovat jo käsite, ja jos kaikki oireilevat tunnustettaisiin koulun tai työpaikan sairastuttamiksi, homma räjähtäisi käsiin. Vartiainen korostaa, että kyse on arvovalinnasta.

– Rakentamista ei valvota riittävästi, ja rakennusurakat on hajotettu osaurakoiksi niin, että vahinkovastuut hämärtyvät. Kiinteistöjen kunnossapitoon ei palkata riittävästi tekijöitä, ja kiinteistönhuoltoyhtiöitä kilpailutetaan työn laadun kustannuksella. Lopputuloksena on, että työntekijät ja tilojen käyttäjät maksavat terveydellään sen, että maahan ei saada tiukkaa rakentamista ja kiinteistönhoitoa koskevaa lainsäädäntöä.

Maan johtava sisäilmasairauksiin perehtynyt lääkäri Tuula Putus muistuttaa, että pelottelu ei ole asialle eduksi. Sisäilman sairastuttamia leimataan pelkojen uhreiksi ja heidän oireitaan vähätellään. Putus mainitsee terveydelle haitallisiksi mikrobeja, joille allergisoitunut potilas oireilee jo ulkoilmassa. Samat mikrobit löytyvät Elixian tiloista löytyneissä kartoituksissa. Putuksen mukaan usean ihmisen oireilu olisi vaatinut tiukempaa reagoimista eikä hän ihmettele, että asiakkaatkin ovat karanneet. Putuksen mielestä viivyttely on tuhoisaa.

– Silloin korjauskustannukset nousevat ja lisäksi tulevat vielä menetetyn terveyden ja poissaolojen kustannukset.


Soitan Marja Ojalalle, joka vastaa kysymyksiin Elixian puolesta. Ojala on vastikään siirtynyt henkilöstöpäällikön, työsuojelupäällikön ja työsuojelutoimikunnan jäsenen tehtävistä muihin töihin yrityksessä. Henkilöstöpäällikkönä hän kävi Vantaan pääkonttorilta Jyväskylässä noin kuukausittain eikä itse kärsinyt oireista.

– Nämä ovat todella ikäviä ja vaikeita, yhteiskunnallisia asioita, hän lausuu harkitsevaan sävyyn.

Ojala sanoo kuulleensa sisäilmaan liittyvistä ongelmista loppusyksystä 2015 ja alkaneensa selvitellä tilannetta silloin.

– Pyrin pääsemään hyvin kartalle siitä, mistä on kyse. Henkilökunnalla ja asiantuntijoilla oli paikoin erilaisia käsityksiä, mutta jos työntekijät kokevat jotain, minun on autettava ja toimittava.

Ojala huomasi, että sisäilma-asiat ovat ”moniulotteinen kokonaisuus”, jossa painavat niin yksilölliset kokemukset kuin rakennustekniset seikat.

Vuoden 2015 remontti alkoi ihan tavallisena pesutilojen remonttina, mutta sen yhteydessä paljastui vaurioita. Kun yli 40-henkisestä työyhteisöstä vaihtuu kahdessa vuodessa yli 30, sen jo huomaa. Ojala ei kuitenkaan halua kommentoida vaihtuvuuden syitä vedoten vaitiolovelvollisuuteensa.

Elixian verkkosivuilla kerrotaan, että Seppälän toimipiste lakkautetaan, koska se on kannattamaton. Ojala pitää kiinni tästä selityksestä, onhan Jyväskylään ilmaantunut paljon alan kilpailijoitakin. Useampi entinen työntekijä toteaa, että asiakasmäärät putosivat rajusti viime vuoden aikana.

– Eiväthän nämä sisäilmaongelmat ole kannattavuutta parantaneet, Ojala kuittaa.

Hän katsoo pyrkineensä antamaan ”sen 110 prosenttia” Elixia Seppälän henkilökunnan hyväksi.

– Parhaamme olemme tehneet.

Bymanin pöydällä lojuvien monien kartoitusten tilaajana on Gigantti ja sen tavaratalopäällikkö Pasi Malin. Elixia Seppälä on kiinteistössä vuokralaisena. Työntekijöiden käsityksen mukaan Gigantti on vuokranantaja tai ”sillä on omistajan valtuudet”. Malin ei ole innostunut keskustelemaan, mutta vastaa kuitenkin sähköpostiin lyhykäisesti. Hänen mukaansa sisäilmaselvityksiä on tehty Elixiassa, eikä Gigantin puolella ole havaittu ongelmia. Malin kirjoittaa, että Gigantti on myynyt kiinteistön jo vuonna 2001. Maanmittauslaitoksen tietojen mukaan omistus siirtyi Gigantilta tanskalaiselle Keops Investor -kiinteistösijoitusfirmalle vuonna 2004. Lehtitietojen mukaan Giganttikin on muuttamassa Ahjokadulta muihin tiloihin.


Keittiön ikkunasta näkyy keväisen sään kaduille houkuttelemia ihmisiä. Arja Byman keittelee kahvia ja juttelee. Nyt tulevaisuus on auki. Sitä ominta ammattia ei ainakaan voi enää harjoittaa, mutta ensin on selvittävä kesästä. Byman ei vielä tiedä, pystyykö viettämään aikaa Viitasaaren mökillä, vanhassa rintamamiestalossa. Ennen ajokortiton nainen pyöräili joka paikkaan, mutta ei enää. Nyt pyörän selässä hengästyy heti.

Hänen työsuhteensa Elixialla päättyy vappuna, mutta hän on saanut luvan käydä samalla työterveyslääkärillä vielä heinäkuun loppuun asti. Elixia on myös maksanut palkan koko sairauslomalta. Byman arvostaa sitä ja tietää, ettei työnantajan olisi tarvinnut. Mutta hän olisi halunnut ansaita palkkansa töissä eikä sairaana.

– Vaikka miten asiaa pyörittelee, jää jäljelle ihmetys. Miksi niitä tuloksia ei otettu vakavasti ja korjattu heti?

Kirjoittanut: Sini Saaritsa